Tammikuun yhteisnäyttely

Tammikuussa kirjastossa on esillä yhteisnäyttely 1.1.-3.2.2023.

Kärjen mailta Kuusamon kairoille – Matti Hopun öljyvärimaalauksia

Matti Hoppu (1932-2021) syntyi Kylä-Kärjen talossa Vesilahden Hinsalassa. Kun hän oli kolmevuotias, talo siirrettiin uusjaon yhteydesssä Pyhäjärven toiselle puolelle Säijään, josta tuli hänen kasvuympäristönsä ja jonne hän myöhemmin rakensi myös rakkaan kesämökkinsä. Elämäntyönsä Matti Hoppu teki opettajana Kuusamon Kitkalla vuosina 1951-1992. Eläköidyttyään hän ja hänen vaimonsa Kerttu asettuivat Vesilahden Kirkonkylälle, jossa he molemmat saivat viettää loppuelämänsä.

Matti Hoppu keräsi ahkerasti oman isänsä ja äitinsä sukujen aineistoja, valokuvia, kirjeitä, päiväkirjoja ja mitä moninaisimpia muita dokumentteja, joita hän hyödynsi eläkepäivinään niin maalauksissa kuin monissa kirjaprojekteissakin. Näyttelyssä on esillä öljyvärimaalauksia ja akvarelleja hänelle rakkaista ympäristöistä, erityisesti Vesilahdesta, Säijästä ja Kuusamosta.

Matti Hoppu innostui jo nuoruudessaan urheilusta. Näyttelyssä on esillä myös kolme isoa leikekirjaa, jossa on pääosin lehtileikkeitä erilaisista urheilutapahtumista.

-Teksti lainattu näyttelyesitteen tekstistä-

Vesilahden kansallispuvun tarina – Vesilahden museoyhdistys

”Suur-Vesilahden kansallispukua varten alettiin kerätä aineistoa 1950-luvun alussa. Aivan aluksi Sylvia Mäkelä ja Sisko Bergius (Laurila) tekivät paikkakuntalaisten toiveesta Vesilahden kansallispuvun luonnoksen Kansallismuseolle lähetettäväksi. Luonnosta ei sellaisenaan hyväksytty, mutta muinaistieteellisen toimikunnan maisteri Tyyni Vahter otti asian hoitoonsa.

Suomen museoliiton sihteeri, maisteri Riitta Hannula Lempäälästä tiesi Hämeen museossa olevan vesilahtelaisen paidan, joka oli reikäompelein ja hapsuin koristeltu. Sen omistaja oli ollut torpparin vaimo Helena Puntus (1785-1870) Laukon seudulta. Lisäksi museosta löytyi punainen, kapealla vyöllä varustettu parkkumiliivi Tottijärveltä.

Sitten löytyi Kansallismuseosta palanen raidallista sini-puna-keltavihreää hameparkkumia, joka oli Vesilahden krääkkiöläisestä torpasta peräisin. Tykkimyssy kirjailuineen löytyi tältä alueelta, samoin tasku pirtanauhoineen.

Tämän aineiston pohjalta taiteilija Alli Touri suunnitteli kansallispuvun mallin kaavoineen v. 1954 ja sitä valmistettiin Helmi Vuorelmalla Lahdessa. Vesilahden Karholannokan kaivauksista löydetyt rautakautiset (100-1300 jkr) naisten rintakorut ja rannerenkaat antoivat aiheen hopeariipukseen.

Näin Vesilahti sai oman kansallispukunsa, jota on paljon valmistettu ja käytetty. Aikojen saatossa puvun kuosi hieman loittoni alkuperäisestä ja museaalisista esikuvistaan. Suur-Vesilahden puku tarkistettiin ja täydennettiin vuonna 2000 Pirkanmaan Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toimesta. Vuoden 1954 mallin puku on edelleen yhtä arvokas ja käytettävissä kuin uusikin.”

-Teksti lainattu näyttelyesitteen tekstistä-